Merkillisiä tarinoita (eBook)

Jouni Takalo (Autor)

eBook Download: EPUB

2025 | 1. Auflage
180 Seiten
Books on Demand (Verlag)
978-952-80-7489-2 (ISBN)

Infos

MERKKIEN MAHTI -teoksen kirjoittajalta uusi kirja! Mitä ovat Struven ketju tai Milankovicin syklit? Miksi matema-tiikassa ei jaeta Nobelin palkintoa? Minne katosivat Amelia Earhart ja viisituhatta kirjekuorta? Miten epäonnistunut Antarktiksen matka kääntyi voitoksi? Miksi nykyinen floppi-korkeushyppytyyli kehitettiin vasta 60-luvun lopulla. Mistä tehon yksikkö, hevosvoima, sai alkunsa? Tämä kirja käsittelee erilaisia luonnon/historiallisia tarinoita Seychellien kerttusista Apollo kuulentoihin sekä Stradivarius-viuluista Oolannin sotaan. Mukana on myös muita tarinoita urheilusta, keksinnöistä, löytöretkistä, älykkäistä eläimistä, musiikista ja jopa hieman matematiikkaa. Kirjan nimi viittaa erilaisiin mielenkiintoisiin tarinoihin, mutta myös siihen, että kaikkien tarinoiden kuvituksena käytetään postimerkkejä, jotka liittyvät kyseiseen aiheeseen. Tämä kertoo samalla, miten erilaisista aiheista on postimerkkejä julkaistu. Esimerkiksi kirjan luku VAHINGOSSA KEKSITYT käsittelee sattumalta löydettyjä innovaatioita tarranauhasta penisilliinin kautta mikroaaltouuniin. Luvussa ÄLYKKÄÄT ELÄIMET esiintyy mm. kiroileva papukaija, joka poistettiin maailmannäyttelystä, mutta pääsi silti Guyanan joulupostimerkkiin ja amerikkalaisista kaskaista, jotka soveltavat lukuteoriaa. MERISOTAA-osiossa pohditaan, oliko Voittamaton Armada nimensä veroinen tai miksi Vasa-laivan neitsytmatka kesti vain 18 minuuttia. Käy sisään tarinoiden ihmeelliseen maailmaan.

Jouni Takalo on filosofian tohtori ja Jyväskylän yliopiston dosentti. Hän on toiminut lukion matematiikan ja fysiikan opettajana, tutkijana Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa sekä ICT-alan asiantuntijana. Hänen tutkimusalojaan ovat avaruusfysiikka, materiaalifysiikka ja ilmastotutkimus. Lisäksi hänellä on artikkeleita laskennallisen matematiikan alalta. Vertaisarvioituja julkaisuja hänellä on noin 40 ja saman verran muita tieteellisiä artikkeleita. Ensimmäinen tietokirja Jouni Takalolta ilmestyi syyskuussa 2023. Kirjan nimi on MERKKIEN MAHTI, postimerkit sodankäynnin välineinä, jonka kustantaja on Warelia. Kirja sai hyvät arvostelut mm. kulttuuritoimitus.fi:ssä ja Agricolaverkossa. Sen jälkeen ovat ilmestyneet seuraavat kirjat; Iskevän kiilan mukana Petroskoissa, Syvärillä ja Kannaksella sekä Pieni jääkausi ja jääurheilun synty BoD:n kustantamana vuonna 2024. Nyt julkaistava kirja on hänen neljäs tietokirjansa. Jouni Takalo on Oulun kirjailijaseuran ja Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen.

Textauszug

1. POIKKEAVAA POSTINJAKELUA

Postia ilmapallolla

Vive la France
Kansa ilmapallon noustua Pariisista

Preussin-Ranskan sota

Preussin ja Ranskan sotaa käytiin 9. heinäkuuta 1870 ja 10. toukokuuta 1871 välisenä aikana. Sodassa Ranska jäi ennen pitkää alakynteen. Pariisi oli sodan loppuvaiheessa saksalaisten piirityksessä. Jotta pariisilaiset olisivat voineet olla yhteydessä ulkomaailmaan, otettiin käyttöön ilmapallot postin kuljetuksessa. Yhteensä 66 yleensä miehitettyä postilentoa tehtiin, tuulesta riippuen, eri puolille Eurooppaa. Ensimmäinen lento sai nimen ”Le Neptune” ja lähti syyskuun 23. päivänä 1870 mukanaan 125 kg postia. Mukana oli myös virallisia dokumentteja maan hallitukselle, joka oli vetäytynyt Toursin kaupunkiin.

Yölennot

Aluksi lennettiin päivällä, mutta kun preussilaiset saivat tiputettua lentoja, aloitettiin yölennot. Ensimmäinen yölento oli lento nro 30 "Général Ulrich". Ehkä jännittävin lento oli nro 33, joka sai nimen "La Ville d'Orléans". Se lähti liikkeelle pilkkopimeässä 24. 11. 1870 kello 11.00 yöllä hieman tihkusateisessa säässä, mutta suotuisalla tuulella. Kun se päästettiin ilmaan, seurasi "Vive la France" -huuto. Pallon kapteenin Paul Rolierin mukana oli Leonard Bezier-niminen ampuja ja 230 kg kirjeitä, häkki, jossa oli kuusi kirjekyyhkystä ja paketti hallituksen lähetyksiä. Ilmassa miehet näkivät Pariisin valot allaan. Heidän oli kuitenkin vaikea saada korkeutta. Pallon nostamiseksi he alkoivat heittää ulos painolastia, joka on ilmapallon vakauttamiseen käytetty materiaali. Tästä seurasi pientä tulitusta preussilaisten taholta.

Kuva 1. Ensimmäinen ilmapallolento, joka sai nimen ”Le Neptune” lähetettiin 23. 10 1870.

Kuva 2. Tyypillinen valmiiksi painettu ilmapalloposti, joka on kulkenut ensimmäisellä yölennolla nimeltään "Général Ulrich" (kuva kirjasta J. Takalo ”Merkkien mahti”)

Onneksi kuitenkin lentäjät olivat riittävän korkealla, etteivät luodit osuneet heihin. Kun he kevensivät ilmapalloaan, heidän vauhtinsa kiihtyi. Noin puoli neljältä aamuyöllä he kuulivat pitkäkestoista ääntä, jonka he luulivat kuuluvan pohjoisen Ranskan junalle. Aamunkoitteessa heille alkoi selvitä, ettei heidän viimeisten kolmen tunnin aikana kuulemallaan äänellä ollut mitään tekemistä junan kanssa. Sen sijaan he havaitsivat, että valtameren aallot murtuivat toisiaan vasten ja että he ajelehtivat myrskyisän meren yli. Lentäjät ymmärsivät, että he olivat väärässä suunnassa. He pelkäsivät olevansa eksyksissä ja epävarmoja siitä, näkisivätkö he enää koskaan maata.

Kuva 3. Kuori ja postimerkki ilmapallolentojen 85-vuotisjuhlan kunniaksi.

Kun ilmapallo laskeutui, he huomasivat horisontissa aluksen, joka ilmoittautui heille tykkitulella. He uskoivat, että paras mahdollisuus pelastua oli pudottaa ilmapallo lähelle laivaa ja saada alus noutamaan heidät. Tuuli oli kuitenkin liian kova siihen, että he olisivat laskeutuneet laivan lähelle. Sen sijaan he lensivät sen ohi yli neljänkymmenen peninkulman tuntinopeudella ohjainköydet roikkuen meressä. He olivat myös menettäneet korkeutta ja olivat nyt vain muutaman metrin merenpinnan yläpuolella. Rolier ja Bezier yrittivät vetää ohjausköydet sisään vakauttaakseen ilmapallon, mutta tuuli oli niin raivoisaa, että ilmapallo kallistui sivuun. Sitten aalto murtui heidän päälleen ja nostaakseen korkeutta lentäjät heittivät pois lisää painolastipusseja ja katkaisivat sitten köyden, jossa oli 65 kiloa kirjepostia. Ilmapallo nousi takaisin lähes 4000 metrin korkeuteen. Pian lämpötila muuttui erittäin kylmäksi, minkä seurauksena ilmapallo ja sen johdot peittyivät huurteeseen. Jopa onnettomien matkailijoiden vaatteet olivat jäässä, heidän kasvonsa ja hiuksensa olivat huurteen peitossa ja he kärsivät kovaa janoa harvan ilman vuoksi. Lisäksi he eivät olleet varmoja siitä, missä he olivat. Pian he näkivät mustia pisteitä, jotka muuttuivat vihreiksi täpliksi ja sitten kuusiksi. He ymmärsivät, että he olivat maankamaran päällä, avasivat venttiilin, ja ilmapallo laskeutui syöksymällä maahan hautautuen lumeen.

Mikä maa, mikä valuutta

He laskeutuivat paksuun lumikasaan, joka suojeli heitä loukkaantumiselta. Rolier hyppäsi nopeasti ylös ja tarttui ohjausköyteen toivoen pitävänsä ilmapallon maassa, mutta hänen kätensä olivat niin jäässä, että naru lipsahti hänen sormistaan. Niinpä Ville d'Orléans katosi hetkessä mukanaan kirjekyyhkysten häkki, kirjesäkit ja heidän eväänsä. Ainoa hyvä uutinen oli, että ainakin miehet olivat turvallisesti maassa. He olivat kuitenkin valtavassa metsässä, joka oli täynnä puita ja lumen peitossa. Heidän oli myös mahdotonta tietää, minne he olivat laskeutuneet. Siitä huolimatta he päättivät lähteä etelään ja kävelivät jonkin aikaa lähes polviin asti ulottuvassa lumessa. He etenivät tuskallisesti, kompastuen ja takertuen kuusien oksiin. Matkan varrella heidän edistymisensä keskeytettiin vain kerran. Se tapahtui, kun he yllättäen törmäsivät kolmen suden laumaan. Onneksi sudet eivät tehneet muuta, kuin katsoivat miehiä uteliaasti ennen kuin jatkoivat heitä häiritsemättä.

Kahlattuaan kolme tuntia polveen ulottuvan lumen läpi Rolier ja Bezier olivat uupuneita ja nälkäisiä. Heillä ei ollut mitään syötävää ja he eivät voineet muuta kuin kovertaa sängyn lumeen ja nukkua vuorotellen toisen valvoessa. Aamulla he jatkoivat matkaansa ja tällä kertaa heitä auttoivat metsästä saadut kävelykepit. Jonkin ajan kuluttua he löysivät mökin ja kaksi metsämiestä ja kuulivat laskeutuneensa Norjaan.

Kuva 4. Piirros ilmapallosta hetkellä, jolloin Rolier yritti ohjata pallon kuunarin lähelle, mutta ei onnistunut valtavan tuulen takia (kuva wikimedia commons).

Kaiken todennäköisyyden mukaan ilmapallo oli jättänyt Ranskan Dunkerquen yläpuolella, oli kulkenut ehkä Englannin kaakkoisosan yli, kääntyen jälkeenpäin itään ja ylittänyt Pohjanmeren. Myöhemmin kävi ilmi, että heidät oli nähty Mandalista Norjan etelärannikolta, josta he ajautuivat pohjoiseen ja päätyivät Lifjellin vuorelle Kristianian, nykyisen Oslon, pohjoispuolella. Lento oli kestänyt yli 14 tuntia ja matkaa oli kertynyt 1200 km. Se oli siihen asti pisin ilmapallolento.

Loppu hyvin, kaikki hyvin

Kahden metsämiehen avustuksella lentäjät saivat rekimatkan Kristianiaan. Kun he kulkivat unisten kylien läpi, tarina heidän rohkeasta teostaan edelsi heitä, joten saapuessaan jokaiseen uuteen kylään heitä tervehdittiin sankareina ja ylistettiin teostaan. Kun ilmailusankarit vihdoin saapuivat Kristianiaan, he eivät voineet ajatella muuta kuin suuntaamista suoraan Ranskan konsulaattiin, missä Rolierin ensimmäinen huolenaihe oli lähettää sähke Toursiin.

Kalastajat noutivat Ville d’Orléans-ilmapallon 27. päivänä marraskuuta, samoin kuin kirjekyyhkyt ja postisäkit. Ne olivat noin 80 kilometrin päässä siitä paikasta, mihin miehet olivat laskeutuneet. Pelastettu posti kuljetettiin Mandaliin ja sieltä laivalla Lontooseen ja edelleen Toursiin Ranskaan, jossa siis hallitus kokoontui.

Ilmapallo lahjoitettiin pian Kristianian yliopistolle, sillä ehdolla, että se on näytteillä sodan uhrien muistoksi. Rolier valtuutti myös kuvansa myynnin, ilmapallon rautaosat otettiin käyttöön ja niistä tehtiin muistomitaleita, jotka myytiin. Niinpä lopulta Rolier tienasi Norjasta Ranskaan yli 47 000 frangia sodan uhreille.

Tämä ilmapallolento vetää vertoja Jules Vernen seikkailukirjalle ”Viisi viikkoa ilmapallossa”, joka julkaistiin muutamia vuosia aikaisemmin, kuitenkin sillä erotuksella, että tämä tarina on tosi.

Lähteet:

https://www.geriwalton.com/ville-dorleans-mail-balloon-of-franco/

https://corinphila.ch/en/_auctions/

Kirjekyyhkysten arvoitus

Ette tule ymmärtämään seuraavasta yhtään mitään, mutta ei huolta
en minäkään ymmärrä, luonto vain toimii näin
Richard Feynman aloittaessaan kvanttimekaniikan...

Produkt-Details

• Erscheint lt. Verlag: 19.2.2025
• Sprache: finnisch
• Themenwelt: Geisteswissenschaften ► Geschichte ► Regional- / Ländergeschichte
• Schlagworte: eläimet • Historia • keksinnöt • postimerkit • Tarina
• ISBN-10: 952-80-7489-8 / 9528074898
• ISBN-13: 978-952-80-7489-2 / 9789528074892