Kansantajuisesti kielestä (eBook)

Tuija Metsäaho (Autor)

eBook Download: EPUB

2025 | 1. Auflage
96 Seiten
Books on Demand (Verlag)
978-952-89-1250-7 (ISBN)

Infos

Kielestä voi kiinnostua eri tavoin. Jollekin on tärkeää kielenhuolto ja oikeinkirjoitus. Toinen raapustaa runoja. Yksi tykkää tutkia vanhojen iskelmien sanoituksia. Joku nauttii viihdekirjojen lukemisesta. Kolmas ihailee slangia. Kaikki käy! Tämä teos sopii sinulle, jos haluat laajentaa kielitajuasi ja kehittää kirjoitustaitoasi vaivattomasti ja mutkattomasti. Selkeät ja helppolukuiset tekstit tarjoavat paljon ajattelemisen aiheita. Kaikkea ei tarvitse nielaista sellaisenaan, vaan pureskelu on suotavaa. Jokaisen tekstin lopussa on joukko pohdittavia kysymyksiä. Sopii myös suomen kielen opiskelijoille.

Tuija Metsäaho on suomen kielen maisteri ja HSO-sihteeri. Hänellä on kymmenien vuosien kokemus työelämän kirjoitustaitojen kouluttamisesta. Hän pitää Elämänpuu-blogia, joka kertoo kansantajuisesti kielestä. - Suomen kieli on rikas ja rakas. Selkeä ja kansantajuinen kieli on minulle tärkeää, ja sillä saa viestinsä parhaiten perille. - Kirjoittajana ei ole koskaan valmis, vaan aina voi kehittyä. Olen itse siitä hyvä esimerkki, koska tuntuu, että joka päivä opin jotain uutta. Utelias mieli pitää virkeänä. Mottoni: Selkeä mieli, selkeä kieli Metsäaho on aiemmin julkaissut seuraavat teokset: * Ystävällisiä viestejä, Työelämän sähköpostit (BoD 2023) * Onnenpilkahduksia, 10 kirjoitusta keski-ikäisen naisen elämästä (BoD 2023) * Työelämän toimivat tekstit (Yrityskirjat 2013)

Textauszug

Millainen kirjoittaja olet?

Pyydän usein verkkokursseillani opiskelijoita tekemään niin sanotun alkukartoituksen osaamisestaan. Kurssista saa enemmän hyötyä, kun tunnistaa omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Kehotan sinuakin pohtimaan kaikessa rauhassa alla esitettyjä kysymyksiä. Taitojaan on helpompi ryhtyä kehittämään, kun tietää, missä mennään.

Tarjoan myös lohdutuksen sanoja. Joskus ammattikirjoittajasta ajatellaan, että helppohan tuon on tuottaa tekstiä. Mutta ei se läheskään aina niin mene. Kirjoittaminen on prosessi, joka on välillä tuskallinen. Lopussa odottaa palkinto, kun teksti on valmis.

Alkukartoitus

Ennen kuin alkaa miettiä keinoja, miten taitojaan kehittää, on hyvä arvioida, mitä jo osaa ja minkälaisia tekstejä haluaa kirjoittaa. Millainen kirjoittaja olet?

Seuraavien kysymysten avulla pääset kartalle:

• Mikä on sinulle helppoa kirjoittamisessa?
• Mikä on vaikeaa?
• Minkälaisia tekstejä luet mielelläsi?
• Millaisia tekstejä välttelet?
• Miksi jotkin tekstit ovat vaikeita?
• Miksi toisia on mukava lukea?
• Millaiseksi kirjoittajaksi haluat tulla?

Jos kirjoittamisessa on helppoa tekstien aloittaminen ja saattaminen valmiiksi, vaikuttaa siltä, että prosessi on kunnossa. Jos taas hallitset suvereenisti kieliopin, et tarvitse sen kertaamista. Jos vaihdat ketterästi tekstilajista toiseen, tämä asia on hallussa.

Kun pohdit, mikä on kirjoittamisessa vaikeaa, tiedät jo, missä tarvitset harjoittelua. Voit myös miettiä, miksi on esimerkiksi vaikea aloittaa, miksi yhdyssanat ovat hankalia, miksi et osaa laatia tiedotetta tai kirjoittaa tarjousta. Näin voit haarukoida, mitä pitää vielä kehittää ja harjoitella.

Lukeminen vaikuttaa suoraan kirjoittamiseen. Kun listaat, mitä luet mielellään, voit myös miettiä, miksi juuri tuo lukemasi laji kiinnostaa. Onko teksti kirjoitettu erityisen helposti, koukuttavasti, huolellisesti ja sujuvasti? Minkälaisia tekstejä sitten välttelet? Ovatko ne asiapitoisia ja tylsiä? Lauserakenteeltaan kömpelöitä ja vaikeasti ymmärrettäviä? Mikä niistä ylipäätään tekee sellaisia, ettei niitä ole mukava lukea?

Vähitellen pääset tavoitteisiin. Minkälaiseksi kirjoittajaksi haluat tulla? Missä haluat kehittyä? On selvää, että kaikkea ei tarvitse hallita. Jos joku on hyvä runojen kirjoittaja, se ei välttämättä tee hänestä loistavaa tiedotteiden kirjoittajaa. Runoilijalle tämä riittääkin. Jos taas on toimistotöissä, on tärkeää osata selkeä asiatyyli ja käyttää kohteliasta ja ystävällistä kieltä. Myös työelämän yleisimmät tekstilajit, kuten tiedote, tarjous ja muistio, on hyvä hallita. Näillä pääsee jo pitkälle. Sähköpostikäytännöt on syytä osata myös.

Kirjoittajana kehittyy vähitellen. Tärkeää on tiedostaa omia maneereita ja pysähtyä välillä miettimään, mitä ja miten kirjoittaa. Palautteen pyytäminenkin on paikallaan.

Sivusinkin jo edellä erilaisia tekstimuotoja ja tekstilajeja. Seuraavan kysymyssarjan avulla pääset kartoittamaan, minkälaisia tekstejä kirjoitat:

• Kirjoitatko asiapitoisia työelämän tekstejä?
• Kirjoitatko proosaa: novelleja, romaaneja, runoja?
• Teetkö somepäivityksiä?
• Puratko tuntojasi teksteihin? Onko terapeuttinen kirjoittaminen sinun lajisi?

Se, mikä toimii kaunokirjallisissa teksteissä, ei aina sovi asiatyyliin. Mutta en halua sanoa, että nämä ovat kaksi täysin vastakkaista maailmaa, koska kaunokirjallisista keinoista on hyötyä asiateksteissäkin. Meillä on paljon erilaisia kielimuotoja, joiden rajat ovat hämärtyneet. Some tuo tähän vielä oman lisänsä. Somen kieltä on tutkittu vasta vähän, ja odotankin, milloin ensimmäiset tutkimukset ilmestyvät. On mielenkiintoista tietää, minkälaisia lainalaisuuksia somen kielessä on. Nyt siellä minusta rehottavat hyvin monenlaiset tyylit. Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että somepäivitysten tekeminen on kielenkäytölle erittäin kehittävää. Siellä voi tehdä kokeiluja, koska tekstien elinkaari on yleensä lyhyt.

Kaikenlainen kirjoittaminen on hyvästä. Kirjoititpa mitä tahansa, taitosi kohenee.

Ja lopuksi. Koskaan ei tule valmista. Tiettyä karheutta ja keskeneräisyyttä pitää sietää. Siksi minä tykkään kirjoittaa blogitekstejä, koska niiden ei tarvitse olla täydellistä, vaan riittää, että on sujuvaa luettavaa. Muutama virhekin sallitaan.

POHDITTAVAA

Vastaa kaikkiin yllä esitettyihin kysymyksiin!

Ammattikirjoittajaakin ahdistaa

Millaista on kirjoittaa työkseen? Syntyykö tekstiä tuosta vaan ilman sen kummempia esteitä? Ammatikseen kirjoittavalle on varmasti suotu jokin lahja, jota voi hyödyntää kirjoittamisessa. Tekstiä pulppuaa loputtomasti jostain ehtymättömästä lähteestä, kunhan vaan ryhtyy kirjoittamaan.

Vastaukseni ennakko-oletuksiin: ”Kirjoittaminen ahdistaa välillä minuakin.”

Niin ihanaa kuin kirjoittaminen onkin, se käy työstä. Käytössäni on kuitenkin nippu niksejä, joihin turvaudun, kun ryhdyn kirjoittamaan.

Kaikki alkaa aiheesta

Minulle ei ollenkaan sovi sellainen, että pyydetään kirjoittamaan ”vapaasti jostain aiheesta syksyllä”. Ohjeistus on liian vetelä. Helposti jää kirjoittamatta. Tarvitsen tarkemman rajauksen ja toiveen, mitä tekstin on tarkoitus käsitellä.

Rakastan määrämittoja ja deadlineja, koska ne ryhdistävät toimintaa. Osaan aikatauluttaa töitäni, kun tiedän, milloin mitäkin pitää olla valmiina. Luotan vielä(kin) paperiseen kalenteriin, johon kirjaan kaiken ylös. Tähän asti tämä tapa on toiminut oikein hyvin.

Aiheen keksiminen ei todellakaan ole aina helppoa. Blogiani varten kirjaan ylös erilaisia ideoita aina, kun niitä tulee mieleen. Joitain olen työstänyt hiukan pidemmälle. Näitä aiheideoita sitten selaan läpi, kun on tarkoitus kirjoittaa seuraava päivitys.

Raivaan esteet

Tunnetuin esimerkki kirjoitusblokista lienee elokuvasta Hohto, jossa Jack Nicholsonin esittämä kirjailija ei saa inspiraatiota eikä kirjoittaminen edisty. Lopulta kirjailija menettää mielenterveytensä.

Vieläkin vallalla leijuu käsitys, että kirjoittaminen tapahtuu hurmostilassa, jota inspiraatioksikin kutsutaan. Kirjoittaja ajaa itsensä sellaiseen tilaan, että tekstiä saa vain valuttaa paperille tai tiedostoon. Hurmostilaan pääsemiseksi vaaditaan tarkat rituaalit. Joillekin se tarkoittaa istumista tietyssä nojatuolissa, täydellisen sämpylän syömistä, oikeanlaisen kahvin juomista tai pukeutumista tuttuun villatakkiin.

Minä en odota inspiraatiota. Raivaan kyllä tilaa, että pystyn keskittymään kirjoittamiseen. Nautin hiljaisuudesta. Aikaa pitää olla riittävästi kerrallaan, mutta montaa tuntia en pysty istumaan ja kirjoittamaan.

Monet kirjailijat kuvaavat sijaistoimintojaan eli sitä, mihin kaikkeen he ryhtyvät, kun pakoilevat kirjoittamista.

He järjestävät ullakon, pyyhkivät listojen päältä pölyt, nyppivät koirankarvat nojatuolista, korjaavat auton moottorin, keittävät hilloa.

Kaikenlaista muuta he saavat valmiiksi. Mutta sitä tekstiä ei synny.

Kirjoittaminen ON välillä tosi nahkeaa. Erästäkin omaa tekstiäni kirjoitin ja kirjoitin ja sain sen jotenkin valmiiksi, mutta en silti ollut tyytyväinen kokonaisuuteen. Pyysin palautetta. Sain hyviä muokkausehdotuksia, joista olin ihan samaa mieltä. Runnoin tekstin sitten melkein kokonaan uusiksi. Lopulta siitä tuli riittävän hyvä, ja olin itsekin tyytyväinen, mutta aikaa se vei. Siksi ei kannata kiirehtiä.

Sekin jännittää etukäteen, syntyykö tekstiä lainkaan. Silloin ajattelen, että mitä ikinä saankaan kirjoitettua, kaikki on kotiin päin. Jos olen ollut niin fiksu, että olen varannut runsaasti aikaa, yhden päivän blokki ei haittaa. Silloin kannattaa tehdä jotain ihan muuta, jotta jumi hellittää.

Metsäkävelyllä ajatus irtoaa

Herutan tekstiä usein kävelyllä, mielellään metsäisessä ympäristössä. Tämäkin teksti sai alkunsa lenkkipolulla. Syksyinen...

Produkt-Details

• Erscheint lt. Verlag: 4.6.2025
• Sprache: finnisch
• Themenwelt: Schulbuch / Wörterbuch ► Erwachsenenbildung
• Themenwelt: Geisteswissenschaften ► Sprach- / Literaturwissenschaft
• Schlagworte: kirjoittaminen • selkeä kieli • suomen kieli • suomi toisena kielenä • viestintä
• ISBN-10: 952-89-1250-8 / 9528912508
• ISBN-13: 978-952-89-1250-7 / 9789528912507